31. lokakuuta 2013

**Rummut värisee** - Arvonnan voittajat!

Olivat sattumoisin molemmat bloggaajia :)
  Onneksi olkoon Anette ja Saana

Laitatteko mulle sähköpostia osoitteeseen katja.hansen@hotmail.fi. Laittakaa sähköpostiosoitteenne niin saan laitettua viestiä eteenpäin tangle teezerille! 

Kiitos kaikille osallistujille. Ensi viikolla pärähtää käyntiin super hyyber hyper makee arvonta! Itse tuote juuri käytössä ja mä olen jo nyt tyytyväisempi kuin mitä olisin osannut oikeasti odottaa. 
En malta odottaa <3 

Miolta ja Mailta terkkuija kaikille 


 ps. Eräät lukijat voisi vähän mennä itseensä ja miettiä et minkälaista kommenttia toiselle IHMISELLE kirjoittaa. Joo kyllä mäkin olen ihan tavallinen ihminen jolla on ne tunteet myös. Jos ei miellytä mun kirjoitukset, niin voi ihan reippaasti vaan mennä johkin muualle aukomaan päätä.
 Jos ne ei nyt rupea loppumaan, niin laitetaan sitten taas luukut kiinni anonymeille, se olisi tosin harmi koska meitä on niin moneen junaan, ja suurin osa teistä on mukavia.
Muutenkin tollanen netti kiusaaminen... ollaanksme jotain saatanan 14 vuotiaita?




Tangle teezer arvonta muistutus!

Tästä pääset osallistumaan, vielä siis kerkiää. Klo 20.00 sulkeutuu :)

30. lokakuuta 2013

Maapähkinävoi-Banaani-Muffinsit

Mähän olen harrastanut Mion kanssa muffinsien leivontaa. Sellaisia 'terveellisempiä' välipala muffineita joita on hyvä tarjoilla välipalaksi lapsille. 
Hakusessa on kokoajan ollut kaveria niille mun porkkana-muffineille, ja nyt löytyi napakymppi! Reseptin otin yhteishyvä lehdestä, mutta sovelsin taas tapani mukaan. 


Mun muffinseihin tuli: 

n.1 dl maapähkinävoita
2,5 banaania
2dl jugurttia
1 kanamuna
1dl sokeria
4dl vehnäjauhoa
1tl ruokasoodaa
0,5tl suolaa

Musasin ensin banaanit, ei kovin sileäksi mutta riittävän. Lisäsin jugurtin, kanamunan, maapähkinävoin ja sokerin. Sekoitin kunnolla, mutta maapähkinävoi saattaa jäädä pieniksi könteiksi tuonne taikinaan, ja mielestäni se sopi hyvin. Sekoitin toisessa kulhossa jauhot, suolan ja ruokasoodan. Sitten vaan kaikki sekaisin. Käytin kertakäyttö muffinivuokia ja niissä harmittaa se että nuo ei ikinä pysy muodossa, vaan leviää ympäri ämpäri. Oli jälleen superhelppo resepti, ja helpommaksi tämän teki se että ei tarvinnut seistä puoli päivää raastamassa porkkanoita. Nämä ovat vielä paremman makuisia mielestäni! Makeutta löytyy enemmän kuin niistä toisista ja sen aiheuttaa tuo banaani.



Nämä ei voita muffineiden kauneuskilpailuita, mutta maistuvat tosi hyvältä. Mun uusi tuttavuus keittiössä on tuo maapähkinävoi joka on tullut jäädäkseen. Se on yllättänyt todella positiivesti jokaisessa ruokalajissa mitä olen sitä käyttänyt. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. 
 

29. lokakuuta 2013

Blogi - Blogihaaste


Mä harvoin tykkään blogihaasteista, mutta tämä oli erilainen ja itselleni mielenkiintoinen! Siksi kopioinkin sen, vaikka minua ei henkilökohtaisesti taidettu haastaakkaan! 
Ideana on siis kertoa omasta blogista ja ajatuksista otsikoiden alle.
Lisäsin jonkin otsikon sitä mukaan mitä halusin kirjoittaa. Haaste kopoitu
Johanna Koon Blogista
Perusjutut:
Aloitin blogin 2,5 vuotta sitten ystävän inspiroimana. Tarkoituksena oli alunperin vain päivitellä perheelleni joka asui silloin toisella paikkakunnalla. Sittenmin minä ja lapset ollaan asetuttu samaan kaupunkiin, mutta bloggaaminen on 'jäänyt päälle'. 
Kirjoitan siitä mikä minua kiinnostaa. Mun blogi, mun ajatukset. En sen enempää siis voi rajailla aiheita :)

Teksti ja ulkoasu:
Mä panostan kuviini laatuun mielestäni paljon. Nappailen lapsista kuvia päivän mittaan varmaan lähemmäs sata kappaletta, mutta vain pari hassua päätyy blogiin. Muokkaan myös melkein jokaisen kuvan, ja se onnistuu puhelimellani (Sony Xperia Z). Tekstin luen aina kerran tai kaksi läpi ennen napin painamista! Musta on itse mukava lukea huoliteltua tekstiä, joten yritän tuottaa sulavaa myös itse. Kirjoitusvirheitä löytyy sitten varmaan muidenkin edestä, mutta pannaanko se kaksikielisyyden piikkiin? Ärsyttääkö teitä mun teksteissäni kirjoitusvirheet? (saa kommentoida anonyymisti :D hahah)

Yhteistyö ja mainonta:
Mä teen mielelläni yhteistyötä yritysten kanssa jos sellainen mahdollisuus tulee eteen! Mä en ole rikas, joten jos voin omaa talouttani helpottaa jotenkin, niin sen teen! Pieni mainonta ei mielestäni ole haitaksi, kunhan pysytään asiallisissa rajoissa. Itse olen joidenkin blogien lukemisen lopettanut, sillä mainoksia oli jokaisessa postauksessa ja teksteistä katoaa siten myös syvyys. But hey, thats just me!

Kuvat:
Ovat kaikki omiani. En lainaile. Jos lainaan niin mainitsen siitä.

Kurjat kommentit:
Ovat todella inhottavia. Mua on monta kertaa loukattu täällä, ja se on todella ikävää. Joku voi ajatella että mitäs jakelet omaa elämääsi internetissä, mutta bloggaaminen on ainakin mulle suurimaksi osaksi positiivista, ja antaa enemmän kuin se ottaa! Vain siksi, että kerron elämästämme, ei anna ainakaan omasta mielestäni tuntemattomille lupaa haukkua mua/lapsiani. Muutama rasisitinen kommentti on tullut, mutta en niitä julkaise.
Rakentavasti voi aina asioista puhua, ja neuvoja otan mielelläni vastaan tietenkin.
Jotkut ihmiset ovat kuitenkin ottaneet asiakseen kommentoida meidän ykstyisyyttä, esim parisuhdetta. Kommenttia tulee usein, mutta näitäkään en julkaise. Joillakin vaan viiraa päässä, en ymmärrä miksi toista ihmistä halutaan satuttaa? Myös jotkut asiat voisi pitää omana tietonaan, kaikkea mäkään en halua lukea, varsinkaan blogissani. Arvostaisin suuresti jos ne muutamat imbesillit jotka täällä käyvät huutelemassa jatkaisivat matkaansa johonkin muualle.
Järki käteen ihmiset, ja muistakaa kohdella muita ihmisiä niinkuin te haluatte tulla kohdelluksi.

Työhöni liittyvät asiat:
Mulla ei ole töitä tällä hetkellä, mutta kotiäiteyskin on sitä jollakin tasolla. Viihdyn kotona nyt kun Mai on näin pieni. Tykkään laittaa kotia (älkää nyt siis missään nimessä luulko että osaisin sisustaa!), siivoilla, laittaa ruokaa ja ottaa vähän rennommin. Voisin mahdollisesti kuvitella olevani kotona pitempäänkin jos taloudessa olisi se toinen työssäkäyvä ja olisi rikas sellainen.

Liitännäiset:
Käytän Instagramia sekä Facebookia aktiivisesti. Klikkaammalla pääsee seuraamaan ja tykkäämään. Instagramiin lisäilen kuvia päivittäin ja enemmän reaaliaikaisesti, kun blogi sitten laaha hieman perässä.

Linkit:
Juu linkitän. Varsinkin toisten blogit ja mahdolliset tuotteet.

Postaustahti:
Mielestäni postaustahtini on sopiva. Yritän päivittäin postata jotain, että lukijoilla olisi aina jotain uutta vastassa kun päivittelevä selainta.
Kuitenkin minäkin vietän viikossa päivän parin jolloin on hiljaista. Varsinkin silloin kun omassa elämässä kuohuu, tuntuu että blogi on se mistä tingin ensimmäisenä.

Yksityisyys:
Kirjoitan blogissani melkoisen avoimesti elämästämme. Tietenkin tulee kaunisteltua tiettyjä asioita, ja parisuhde on sellainen asia mistä en mielelläni puhu täällä. Suurin syy miksi avioliittomme ei täällä blogissa ruodita on se, että se on monimutkainen. Ihmiset eivät ymmärrä eivätkä hyväksy erilaisuutta. Haluan varjella sitä osaa joka on ehkä itsellekkin arka aihe ja epävarma ajoittain. 

Tulevaisuus: 
Mä aloitan sairaanhoitaja opinnot ensi syksynä. Tarkoituksena on siis olla kotona vielä melkein vuosi lasten kanssa. Mä rakastan elämäämme tällä hetkellä, ja viihdyn tosi hyvin tässä hetkessä. Haaveena blogin suhteen olisi se, että saisin tehtyä tästä isomman ja tuottavamman. Rakastan kirjoittamista, ja tämä on minulle terapiaa arjessa. Miksi ei siis hyötyä siitä myös rahallisesti? 
Tavoitteena siis kasvattaa lukijakuntaa nyt ainakin seuraavan vuoden ja katsoa mitä tämä tuo tullessaan. Haluan kehittyä ja saada uusia tuttuja tämän kautta, saada kirjoitus inspiraatiota ja valokuvata enemmän. Kaikki haasteet otan avosylin vastaan ja jos joku on kiinnostunut yhteistyöstä kanssani, saa ja pitää ottaa yhteyttä. Tuntuu tällä hetkellä että tulevaisuus on todella valoisa ja olen niin täynnä energiaa. Lasten kanssa arki sujuu jo kuin rasvattu, joten ajoittain tuntuu että voisin haastaa itseäni entistä enemmän. 


 Onks kellään mitään kysyttävää?

28. lokakuuta 2013

Äänekäs koti ilta


Miolla oli viime yö aika paha yskä ja se on jatkunut koko päivän. Yskänlääkettä ollaan otettu, mutta se ei kyllä ole ikinä vielä auttanut meitä. Yskä on tosi ärsyttävä! Muita flunssan oireita ei sitten olekkaan. 
Päätettiin pysytellä koti oloissa ja tehtiin ruokaa mun siskolle ja Lennonille (serkku). Siis voi juma, kuinka paljon meteliä näistä lapsista lähtee! Taitolaji. Eikö lapset ite ikinä väsy siihen volymin tasoon? Parin tunnin leikkimisen/huutokuoron jälkeen siivottiin lelut veks ja rauhotuttiin telkkarin ääreen, ompahan ainakin hetken aikaa rauhassa ennen yöunia.

Mai aloitti tänään ristiretkeilyn asunnossamme ja tutkinut urakalla paikkoja. Se kulki mun perässä olkkarista keittiöön kuin ankanpoikanen <3


Mulla on niin monta uutta lukijaa mikä on tosi ihanaa! Tavoitteenahan on kasvattaa yleisöä ja tehdä bloggauksesta itselleni ja muillekkin isompi juttu! Tervetuloa siis kaikki mukavat ihmiset. Epämukavat voivat jatkaa matkaa, teitä en tänne halua. 

Yön postaus

(mun uusi koti-asu)

Mulla on joku ihme uusi tapa herätä keskellä yötä 4-5 maissa ja ruveta hääräilemään puhelimella jotain! Jompikumpi tai molemmat lapsista pitää jotain meteliä, jolloin herään ja sitten en saakkaan enään heti unenpäästä. 
Mä olen koko Main olemassaoloajan nukkunut tosi hyvin. Mai nukkuu mun vieressä ja syö milloin huvittaa. Mä olen tosi lahjakas nukkuja, joten Main yölliset seikkailut ovat mulle mysteeri. 
Mionkin kanssa oli sama homma vauva-aikana. Se nukkui meidän välissä ja kaikilla oli oikeus uniinsa. 


Mä olen aina (eli kokonaiset kaksi kertaa) innoissani laittanut vauvan sängyn valmiiksi ennen syntymää, ja loppujen lopuksi siinä ei olla montaa hetkeä vietetty. Jostain syystä tuo vieressä nukkuminen on vain sopinut meidän perheelle paremmin. Erityisesti koin tuon yöllä saatavan läheisyyden tärkeäksi Miolla, sillä hän ei ikinä ollut mikään sylissä viihtyvä tyyppi, ja kuitenkaan en halunnut että lapsestani kasvaa joku psykopaatti-murhaaja joka ei ole saanut läheisyyttä (koska kai te tiesitte että kaikki lapset jotka ei saa tiettyä määrää läheisyyttä päätyy turmiolliselle tielle?) 
Mai pärjäisi varmasti jo omassa sängyssä tuota läheisyyttä ajatellen, koska neiti viihtyisi sylissä pitkiäkin aikoja päiväsaikaan. Mulla on sellanen ajatus että lasten täytyy saada tietty määrä läheisyyttä jotta he voivat hyvin <3 


Nyt Maisteri on 7,5kk ja tuhisee vieressä koko yöt. Mä oon niin laiska ja saamaton tän asian suhteen. Mielessä pyörii kyllä tämä asia paljon, mutta ilmeisesti se ei mua häiritse tarpeeksi tehdäkseni asialle jotain. 

(ihana Saarakin suostui yhteiskuvaan)

Haaveilen myös imetyksen lopettamisesta, sitä se on asia mistä en pidä. Mulla on viha-viha suhde siihen, ja ihmiset ei varmaan ymmärrä että miksi mä sitten näinkin kauan sitä harrastan. No juuri siksi että olen niin laiska, eikä se sitten kuitenkaan mua niin paljon häiritse että asialle jotain tekisin. 
En osaa sanoa miksi imettäminen ei ole mun juttu. Mua jollain ihmeen tasolla ahdistaa se, ja haluisin rintani takaisin itselleni, thank you very much. 
Mion imetys loppui 9kk iässä kuin seinään. Kerrasta poikki. Se oli helppoa, mutta meitä olikin kaksi aikuista. Asetelma on nyt toinen, sillä mä olen yksin ja näitä lapsia taas kaksi. Silloin kun lopetin Mion imetyksen niin Mio ei kertaakaan kaivannut tai itkenyt sen perään. Mai on taas hieman eri joukkueesta, sillä se on kova repimään paitaa ja pulloraivarit takaavat sen ettei maitoa tule juotua muualta kun rinnasta. 
Mä haluaisin ehdottomasti lopettaa tämän imetyksen jo, mutta mulla on sellanen kutina että tätäkin hauskuutta jatketaan vielä pitkään. 

26. lokakuuta 2013

helmi ilta


Aww voi että kun on kiva päivä takana! Halloween get together/new generation -juhlat oli onnistunut pikku tapahtuma. Niin kiva tavata vanhoja ystäviä ja vaihtaa kuulumisia. Kreeminä kakun päällä oli tosiaan se, että Saara oli mukana ja meillä on aina ja poikkeuksetta hauskaa! 

Onko täällä muita, jotka ei ikinä onnistu ottamaan aktiivisesta leikki ikäisestä hyvää kuvaa? Mio harvoin onnistuu kuvissa, koska kiire on kova jolloin kuvatkin epäonnistuu! Harmi, sillä Miolla oli afrikka asu päällä kans ;) 


Mai sen sijaan onnistuu mainiosti kuvissa nyt :) saatiin punainen afro lainaan sille ja leopardi asu omasta vaate kaapista. Se oli ryhmän nuorin tyyppi, mun vauvani <3 


Mä onnistuin hyvin omassa asussani :) tämä on ghanalainen juhla puku jonka reggien sisko on teettänyt mulle valokuvan perusteella! Kun mä sain tän häälahjaksi niin se ei mahtunut päälle koska olin niin huge, mutta nyt hame osa oli reilusti liian iso ja mä kylven onnessa siitä, miten olen onnistunut muuttumaan niin ulkoisesti, mutta myös sisäisesti. 


Jotta illasta tehtäisiin vielä täydellisempi lähdettiin me Saaran kanssa uuteen wazaka ravintolaan syömään. Olen kuullut ristiriitaisia kommentteja paikasta, mutta multa tuo putiikki saa vain kiitosta. Hyvä palvelu! Hyvä ruoka! Ja hyvä hinta/laatu suhde! Yes yes yes. 

Nyt nite nite nite. 

25. lokakuuta 2013

Life is good :)


 Käveltiin aamulla Main kanssa siskon luokse tarkoituksena tehdä ruokaa huomiselle päivälle. Mä pysyin kerranki poissa keittiöstä, mutta seura kelpasi! 
Tehtiin kenialaisia(?) samosoja. Vitsi kun ei tullut otettua kuvia, mutta ne on kevätkääryle-tapaisesta taikinasta tehtyjä kolmioita, täytteenä näissä jauheliha/purjo. 
Huomenna on kauan odotettu päivä monesta syystä! Saara, yksi mun rakkaimmista ystävistä/ Mion kummi tulee huomenna Tampereelta! 
Tapahtumat menee päällekkäin, kun Jenni järjestää myös Halloween juhlat johon nuo samosat teimmekin. Me lähdetään Saaran ja lasten kanssa siis naamiaisiin!
Nämä juhlat ovat meidän ihanalle ystäväpiirille, joka koostuu monesta kulttuurista ja more or less jokaisella taitaa olla mulatti lapsi jos toinenkin. Tämä jengi on pysynyt koossa jo n. 10 vuotta! Niin kiva taas treffata afrikkalais-suomalais henkisessä tapahtumassa, ja meitä on yllättävän monta 
(i hope).
Tuon halloween juhlan jälkeen me dumpataan lapset kotiin nukkumaan ja lähdetään Saaran kanssa ulos syömään ja drinkille. Sitäkin odotan jo innolla. Hyvä päivä siis taas tiedossa. 

Nyt Mio heräs ja mä lähden raapimaan toisen selkää. Meillä tällänen rutiini että kun se herää niin se istuu sylissä piiiiitkääään j sanoo 'kaapa' eli skrapa.

24. lokakuuta 2013

Tangle Teezer-Arvonta!!!




 Jeee! Tänään sain paketin haettua postista menestykskkäästi pitkältä tuntuvan odotuksen jälkeen :) 
Mä ostin itselleni Tangle Teezer harjan jokunen kuukausi sitten, sillä ystäväni hypettivät tätä tuotetta. Aloitin tuolla Orginal harjalla ja rakastuin siihen heti! En itse ole mikään takkutukka, mutta harja sopii myös sileä hiuksisille tyypeille. Harja tuntuu oikeasti melkoisen taivaalliselta hiuspohjassa. Itselläni ainakin tuo harjaus virkistää kummasti - varsinkin aamutuimaan!


Nyt sain valita itselleni kaksi harjaa, ja tilasin yllä olevan Beloved-harjan. Matkakoko jossa muuten sama harjaus osa. Tykkäsin kovasti tämän ulkonäöstä, ja siksi tilasinkin sen. Positiivista myös tuo pienempi koko.


Miolla on ihan todella kuiva afro. Sillä on siis ihan sähäkkä kihara, jota olen afrokammoilla yrittänyt harjata suihkun jälkeen. Afrokampa on varmasti myös ihan hyvä vaihtoehto, varsinkin aikuiselle jolla on hieman enemmän kipukynnystä, mutta Mio on kovasti vältellyt tukan harjausta koska sillä on niin kovia takkuja. Sitten saatiin tangle teezer ja muuttui ääni kellossa. Tuon afron (joka on nyt lyhyt) harjaus onnistuu ilman mitään itkuja, ja Mio ihan tosissaan rakastaa harjausta. 
Kuvassa Miolla tuo uusi Beloved harja, ja se juoksi heti sen saatuaan peilin eteen laittautumaan <3
Pakko nyt vielä mainita se, että me kaikki kolme käytetään näitä harjoja, ja meidän taloudessa on kolme täysin erilaista hiuslaatua, yksi suomalainen tukka, yksi korkkiruuvi-pää ja yksi afro.  Jopa Reggie antoi harjalle siunauksensa kun hypetin tätä!



Mun toka valinta oli tämä Splash-harja joka on tarkoitettu suihkutiloihin märille hiuksille. Sitä pääsen kokeilemaan lauantaina, kun mulla on tukanpesupäivä. Haha JA kyllä, pesen kerran viikossa tukan jos joku ihmettelee tätä :)

Tangle Teezeriltä oltiin niin ihania, että antoivat mun lukijoilleni myös KAKSI harjaa arvontaan! Voittajat saavat siis valita itse minkä harjan tahtovat.

Arvonnan ohjeet: 

1. Arpa kommentoi blogia
2. Arpaa saa liittymällä lukijaksi bloggerin sivupalkista
3. Arpaa saa tykkäämällä Mio Poikani Mio -Blogin Facebook rymästä Klick!
4. Arpaa tykkäämällä Tangle Teezerin Facebook ryhmästä Klick!

Arvonta voimassa tämän kuun loppuun, eli ensi torstaina 31.10.2013 suoritan arvonnan. Mio saa toimia arpajais-valvojana ja ilmoitan viimeistään perjantaina voittajat. 

Muistattehan laittaa kommenttiboxiin että monellako arvalla olette mukana, ja sähköpostiosoitteen mistä teidät tavoittaa.


23. lokakuuta 2013

Hullu nainen


Nimittäin Mai! Siitä on tullut ihan sekopää, ja siis hyvässä mielessä. Se on vaan nauranu, ilmeilly, flirttaillu, jutellut ja naurattanut meitä tänään. Siis aivan super ihanaa kun siitä on vihdoin kuoriutumassa ihan oikea ihminen. Mai on siis kartalla!  Jee! Mamma iloitsee tästä <3 


Se otti viikonloppuna ekat kunnon konttaus askeleet ja nyt se jo pyyheltää kovaa vauhtia velipojan perässä, josko se hyväntuulisuus johtuisi siitä? Mä en ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä jotka valittavat/taivastelevat kun lapset alkaa liikkumaan/kävelemään! Sehän vain helpottaa mun duunia suunnattomasti kun toista ei tarvitse ihan kokoaikaa olla siirtämässä paikasta A paikkaan B. Iloitsen tietenkin kun huomaa miten onnellinen toinen on näistä isoista muutoksista. 

ps. Mulla lukihäiriö: paketti olikin noudettavissa vasta huomenna aamulla :/ mä en enää ehkä kestä tätä odotusta. 

oma hetki


Miltäs muiden mammojen egen tid näyttää sillä välin kun lapset nukkuu? Mulla tuli postiluukusta uusin FIT lehti sekä vaasan ikkuna, joten siinäpä tekemistä. Ajattelin myös syödä lakua ja luumuja, juoda vettä ja kuunnella sadetta. 

Sain myös pakettikortin postista, joten se on pakko käydä noutamassa tänään! Iik! 
Illalla lähtee siis arvonta pyörimään ;) pysykää kanavalla. 

22. lokakuuta 2013

Päivitystä!


Hei! Meillä vierähtänyt tovi taas päivittelyistä tänne. Nopeasti vierähtää monta päivää, kun jää laiskuus päälle.


Mailla oli se kolmen päivän kuume jonka päätteeksi sille tulikin punainen ihottuma kauttaaltaan. Pientä punaista näppyä ympäri kroppaa. Onneksi Google taas auttoi ja osasin olla panikoimatta. 
Nyt Mai on jo terve, ja tuntuu että Mai parani ja siitä tuli entistä hyväntuulisempi! Se on ollut viime päivät jotenkin todella herkkä nauramaan ääneen ja tosi flirttailevat ilmeet. 


Viikonloppu oli ihana. Me oltiin mökillä ja Mio pääsi traktorin kyytiin! Meidän suvun mökillä tehdään pihatöitä tänä vuonna oikein urakalla ja nyt olikin talkoot. 


Oli muuten Miolle viikonlopun koho-kohta tuo traktorilla ajelu. Se on niin kummallista miten pojat yleisesti ottaen ovat niin kiinnostuneita traktoreista, kaivureista ja muista koneista.
Ihme tyyppejä nuo miespuoliset henkilöt. 





Mai nousi seisomaan ensimmäistä kertaa oikein kunnolla tuen kanssa. Olin todella yllättynyt, koska tähän asti Mai on vain ollut nelinkontin, mutta siitä se vain nousi ylös!
Muistaakseni Mio nousi ylös siinä 6kk paikkeilla ja konttaaminen tapahtui siinä samassa, joten aika tasoissa ovat, Mai ehkä hieman 'jäljessä'. Musta on tosi kiva verrata lapsia keskenään, ja yrittää muistella että miten Mio oli tämän ikäisenä. 


Olen myös kovin innoissani uudesta jutusta Blogiin liittyen! Kirjoittelen heti kun postista tulee pakettia. Arvontaa on teille siis tulossa, ja on muuten tosi hyvät tuotteet joita ite olen hehkuttanut jo pidemmän aikaa! Argh kuinka jännittävää ;)

17. lokakuuta 2013

kolmen päivän kuume


Meille on nyt rantautunut joku hyvin sitkeä kuume-höperö. Mai on jo kolmatta päivää kuumeessa ja se on ihan sekasin :/ välillä se ei muuta teekään kun itkee, mutta se ei kuitenkaan jaksa tapella vastaan vaan se on sellaista hyvin väsynyttä surkua. Sitten on hetkiä kun se jaksaa nauraa ja olla mukana Mion leikeissä, eli ei tilanne nyt ihan toivoton ole. 


Mailla on myös kuumeen seurauksesta tullut hyvin hauska uusi tapa. Se nukahtaa vaikka mihin ihme asentoihin, ja eilen illalla se nukahti pää alaspäin mun sylissä. Tämä kuva ei edes ole niin selvä, mutta sillä oli pää ihan alhaalla :) 

15. lokakuuta 2013

Mai-Parka


Mailla on taas kuumetta. Onneksi kauheaa räkistä ei tällä kertaa ole, mutta on tämäkin taakka kannettavana. Mio lähti kuumetta pakoon serkun ja tädin kanssa avoimeen päiväkotiin, sillä välin kun me Main kanssa yritetään löytää joku parannuskeino kuumeelle. Tai edes hyvä asento kun murulla on kaikki ihan päin mäntyä tänään :/


Ainut missä me jotenkuten saadaan olla rauhassa on niin että kannan Main babybjörnissä. Siinä ei itku tule. Nyt sain Mainkin nukahtamaan parvekkeelle. Ruokaa mä en ole edes tarjonnut kun toinen on ihan lohduton.

Me ollaan imutoitu ja laitettu ruokaa. Tein myös mun kuiville syys-käsille hieman hoitoa laittamalla reilusti laadukasta käsirasvaa ja bebanthenia sekaisin ja kumihanskat käteen :) Nyt on taas pehmoset kädet ja nuo rikkinäiset kynsinauhat saa kyytiä! Suosittelen lämpimästi tätäkin. 


14. lokakuuta 2013

Suuri Mega-Laihdustus postaus

Mä laitoin eilen kuvan facebookkiin missä näkee aika hyvin kehitystä tässä viimeisen 10kk aikana. Heti tuli monta viestiä inboxiin että voisinko antaa vinkkejä laihduttamiseen, ja olen aina innostunut auttamisesta. Jos mä voin omalla tavallani inspiroida muita saamaan saman kuin mitä mä olen saanut, olen enemmän kuin innoissani! Saamanne pitää, täältä pesee! 

 Tammikuu 2013

Ihan ekana voisin vähän kertoa omat lähtökohdat. 
Mä olen aina ollut ihan patalaiska. Inhonnut liikuntaa suhteellisen kovaa, ja erityisesti sitä hikoilua. Mä olen ainakin viime vuodet vältellyt liikuntaa parhaani mukaan, ja kulkenut bussilla/autolla mahdollisimman paljon, sillä olen kovasti hikoilevaa tyyppiä, varsinkin yli satakiloisena. 
Viime vuoden loppupuolella rupesin kypsentämään ajatusta laihduttamisesta. Olin raskaana ja kyllästynyt omaan oloon. Ärsytti kun musta ei edes ihmiset tajunnu että olin raskaana. Se loukkasi ja olisin halunnut että mun pallomaha näkyy selvemmin. Mietin paljon omaa vanhemmuuttani, ja sitä minkälaisen kuvan haluan antaa lapsilleni liikunnasta ja ravinnosta. Minä olen vastuussa siitä minkälaisen alun annan lapsilleni, ja haluan että Mio ja Mai saa terveellisen elämän johon kuuluu liikunta ja hyvä ruoka. 

Onneksi sain ystäväni Jasminin mukaan tähän projektiin, ja hänestä onkin ollut paljon apua huonoina hetkinä. Nyt yhteydenpitomme on vähentynyt radikaalisti, sillä tunnen pärjääväni ja pystyväni pitämään saavuttamani tulokset. 

Maaliskuu 2013
 

Aloitin siis siitä että ostin vaa'an. Päätin että punnitsen itseni joka aamu ennen aamupalaa. Jotkut sanovat että puntarilla kannattaa käydä vain kerran viikossa, mutta itse halusin konkreettisesti saada tietää vaaka lukeman joka aamu. Kun kerran viikossa punnitsee, saattaa se paino juuri sinä päivänä heitellä korkeammissa luvuissas. SIKSI minä suosittelen ainakin projektin alussa punnitsemaan joka päivä. Se on kovin insipiroivaa miten paino laskee ja se motivoi ehdottomasti jatkamaan. Kirjaa luvut ylös.

Sitten päätin että aloitan juomaan vettä päivässä kolmisen litraa. Aluksi mun piti pakottaa itseni siihen, ja raskaana ollessa tämä oli todella haastavaa, sillä vessassa sai muutenkin jo juosta 10min välein. Pinnistelin sillä tiesin että tuo vaihe menee ohi. Nykyään juon vettä mielelläni ja paljon. Janottaa eri tavalla kuin ennen ja veden juominen on osa rutiinia. Pidän jääkaapissa aina 4-6 vesipulloa, sillä tavalla helpotan määrän seuraamista. En oikein juo muuta kuin vettä ja kahvia, sillä en halua juoda kaloreitani, syön ne mielummin.

  n. 2kk synnytyksestä 

Aloin karsia ruokavaliosta raasti pois epäterveelliset asiat: valkoinen leipä, valkoinen riisi, mehut, limsat, karkit, sipsit, keksit, pitsa, kaikki roskaruoka. Karsin myös pois kaikki einekset ja aloin tekemään kaiken itse alusta asti maustamisesta lähtien. En osta mitään marinaadissa vaan säätelen itse makuja.
Lisäsin kasviksia. Vaikka mä olen aina ollut kova syömään kasviksia niin lisäsin niitä entisestä. Syön n. 1kg kasviksia/hedelmiä päivässä. 
Lisäsin myös rahkan ruokavalioon. Ja raejuuston. Ja lisää kanamunia. Kanan rintafilettä, paistijauhelihaa, katkarapuja, tonnikalaa jne. 
 Kuidut on myös tärkeä muistaa, ja niitä itse saan leivästä, puurosta, muru-muroista, hedelmistä ja kasviksista, tummasta pastasta, quinoasta, cuscusista.


 Maha n. 2kk synnytyksestä. Argh noi arvet!!!

Yksi tärkeimmistä asioista omalla kohdallani on ollut syömisrytmi. Pitää opetella ihan uuteen syömistapaan, sillä ruokaa saa syödä paaaaljon enemmän kuin ennen kun se on terveellistä! Mä olen aina kuvitellut että laihdutus on kituuttamista ja nälässä olemista. Luulin ihan väärin. Nyt olo on kylläinen, sillä ruokaa olisi hyvä syödä n. 3 tunnin välein. Itse syön aamupalan 08.00, lounaan12.00, välipalan 15.00, illallisen 18.00 ja iltapalan 20.00.

Itse olen suunnitelmallinen ihminen ja mietin edeltävänä illalla valmiiksi mitä syön seuraavana päivänä. Se auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa paljon. Kun on valmiiksi mietittynä esimerkiksi että *klo 12 syön keiton ja leivän* niin klo 10 ei tule otettua sitä suklaapatukkaa.

Mietin myös herkkupäivät etukäteen. Esimerkiksi jos tiedän että seuraavalla viikolla on juhla niin jaksan odottaa siihen, kun tiedän että sellainen on tulossa. Olen myös pitänyt kiinni karkkipäivästäni! Kerran viikossa saan syödä karkkia <3

 Ja about 4kk synnytyksestä.

No entäs se liikunta? 

Omalla kohdalla tämä ollut hieman monimutkaista. Raskaana ollessa tein jumppia kotona minkä jaksoin kipeän selän ja ison mahan kanssa. Zumbasin ja katsoin youtubesta jumppavideoita. 
Kun aloin odottamaan Maita painoin 103kg. Kun lähdin synnärille painoin 97kg, eli laihduin raskauden aikana 6kg. Kun olin synnyttänyt meni ehkä viikko-pari niin paino oli 85-86. Eli koskaan ei ole huono aika laihduttaa, ja puhun nyt nimenomaan siitä terveellisestä laihduttamisesta, mikä tapahtuu kun ei syö enää roskaa ja liikkuu normaalisti. Neuvolasta ei oltu huolissaan mun projektista, sillä tein selväksi että syön tarpeeksi ja monipuolisesti. Raskaana söin noin 1800kcal päivässä.

Kun olin synnyttänyt odotin innoissani liikuntakiellon loppumista jotta pääsen taas liikkumaan. Piti odottaa kuutisen viikkoa, ja motivaatio oli ihan katossa. Kun kuusi viikkoa oli ohi, aloitin kotona jumpat ja rupesin vahvistamaan lihaksia kahvakuulalla. Ei mennyt kauaa, kun sairastuin ja jouduin lopettamaan kaiken jumppaamisen, ja jäljellä on nyt vain kävely/kevyt lenkkeily vaunujen kanssa. Mun laihdutus on ollut 95% ruokavalion ansiota, sillä liikunta ollut hyvin rajallista terveydestä johtuen. Edelleenkin motivaatiota olisi esim puntille, mutta en halua pahentaa ongelmiani joten otan rauhassa. Kiirehän mulla ei mihinkään ole, sillä tämä on loppuelämän sitoutuminen terveisiin elämäntapoihin. 


Omat tavoitteet laihdutuksen suhteen on tällä hetkellä sellaiset,
että haluan laihtua vielä noin 5kg. Tahtoisin vatsani siihen kuntoon että ensi kesänä voisi esiintyä bikineissä. Ongelmakohtana on myös sisäreidet, jotka ovat melkoisen rumat. Pyllyä olisi kiva saada lisää ja olla kaikenkaikkiaan suhteellisen hyvässä/normaalissa kunnossa.
 
Mun pikavinkit laihdutukseen.

1. Juo juo juo PALJON vettä
2. Suunnittele ruoka etukäteen
3. Pidä aina joku banaani tai rahka laukussa ettei nälkä yllätä
4. Hanki muita terveysintoilioita ympärillesi! 
5. Kävele paljon
6. Älä pakota itseäsi sellaiseen mistä et pidä. Löydä oma terveellinen juttusi, vain niin siitä tulee osa uutta elämäntapaa. 
7. Syö paljon vihreää ja hedelmiä. 

SE EI OIKEASTI OLE MITÄÄN RAKETTITIEDETTÄ!
Älkää antako epäonnistuneiden laihduttajien aivopestä teitä siihen ajatukseen, että laihdutus olisi kauhean vaikeaa. Tietenkin ihmiset ovat erilaisia, mutta positiivisella ja optimistisella asenteella on hyvä vaikutus myös tässä asiassa. Pitäkää siis mielessä se, että laihdutus voi myös olla ihan kivaa ja helppoa. Ainakaan minä en ole kärsinyt.

12. lokakuuta 2013

Satay Kastike ja Hunaja Jauhelihapihvit

Kyllä luitte otsikon oikein. Mä olen ylittänyt kokkailitaitoni, sillä tämä oli ehkä paras lounas mitä olen tehnyt. Ikinä!


Too bad, että mä olin yksin Mion kanssa todistamassa tämän ruuan täydellisyyttä sillä välin kun mun normaali ruokaseura (äiti) on jossain ihmeen kuoro konsertissa Helsingissä (!). 


Ekaksi maustoin 400g jauhelihaa Gram Masalalla, suolalla ja pippurilla. Lisäsin myös vähän valkosipulijauhetta. Suolaa näissä saa olla mielestäni reilusti. Syyn kuulette kohta. 


Sitten nuo pihvit paistetaan keskilämmöllä pannulla. Älkää kärstätkö pihvejä vaan sillai sopivasti. Kun pihvit on valmiit niin kaada pihvien päälle reippaasti hunajaa. Kyllä! Ja kaada päälle sesam siemeniä. Mulla oli kaapissa mustat sesam siemenet, mutta luulen että vaaleat sopii vielä paremmin tähän hommaan. Anna pihvien kieriä hunajassa ja siemenissä hetken. Sitten ne ovat valmiit.


Valmistin tämän oheessa kastikkeen pihveille, jossa oli nuudeleita. Aloitin paistamalla paprikaa tomaattia ja valosipulia pannulla. Annoin hetken aikaa paistua jonka jälkeen lisäsin kesäkurpitsan, currya sekä inkivääriä. Syy miksi en paistanut kaikkia kasviksia kerralla oli se, että halusin säilyttää kurpitsassa peinen puru tuntuman. 
Tämän jälkeen Mio kaatoi reilun verran soija kastiketta mukaan kasvisten sekaan ja mä kauhoin kaksi reilua ruokalusikallista maapähkinävoita. Heitin keitetyt nuudelit sinne sekaan ja vettä. Avot. Kastike valmis! 


Nuo pihvit näyttävät vähän palaneilta, mutta se johtuu vain ja ainoastaan mustista sesam siemenistä. Oli aivan sikatörkeen megahyvää ja pakotan kaikki mun lukijat kokeilemaan! 
Mars hellan ääreen!