8. elokuuta 2013

Taiteiden Yö


Muistan omasta lapsuudestani, kuinka kiva tapahtuma tuo oli. Sai valvoa myöhään, paljon tuttuja liikenteessä ja valtavasti nähtävää. Erityisesti lapsillehan tuo on unelma tapahtuma, koska jokaisessa kojussa ja liikkeessä on jotakin lapsille. 
Mä haluan että omat lapset saa muistoja samalla tavalla kuin mäkin, ja hyvä aloittaa alussa touhuaminen näissä tapahtumissa. 
Tänään käytiin poniratsastuksessa (kohokohta) syömässä lättyjä, haettiin ilmapalloja, käytiin syömässä, katsottiin samba-kulkue ja riehuttiin ympäri kaupunkia! Olinkohan mä ainut, jonka mielestä tuo kulkue oli todella boooriiing tällä kertaa? Se on yleensä suht pitkä ja osallistujia paljon, mutta nyt se oli hujauksessa ohi. Tosi tylsää. Mio vois liittyä samba-kerhoon, ja täydentää rivejä ens vuonna. Äiti kans. Ja mummu. Ja Tanja. 

Mulla palaa välillä käpy Mion kans ku se lähtee juoksemaan keskellä miljoonia ihmisiä. Se testaa nyt et kuinka paljon mä venyn, ja huomaa varmaan pian, etten hirveen paljon. Mä varotan kerran (joskus kaksi) ja sit toteutan uhkauksen. Joskus tulee päästettyä sammakoita suutuspäissään, ja uhkailen vähän liian dramaattisesti (tyyliin et saa enää ikinä katsoa tv:tä tai mennä parvekkeelle), mutta selitän sitten kun tilanne ohi että miksi äidin lanttu meni niinkin jumiin. 

2 kommenttia:

  1. men hon försöker skratta fast det ser nog ganska komiskt ut - lilla majviol!!!

    VastaaPoista