19. maaliskuuta 2012

Pois auringonvalot ja muut häiriötekijät

Mä olen nukkunut aika huonosti viimeiset yöt, sillä R on ollut matkoilla, joten mä olen joutunut itse heräämään öisin kun Mio on sitä vaatinut(yleensä meillä on yöheräilyt hoitanu R). Asiaa ei ole auttanut aamuisin ollenkaan se, että Mion huone on ihan supervaloisa, joten tänä aamuna kun jälleen heräsin Mion kuolaan, niin päätin että IKEAAN! Ostin 2m leveän verhon ja tulin kotiin päättäväisenä, että ensi yö/aamu me nukumme pimeässä. Onneksi R oli jo kotiutunu joten mä lykkäsin tämän suuren tehtävän hänen harteilleen, ja nyt Mion makuhuonetta ei enää pieni auringonpaiste 'häiritse'.
Mä olen muutenkin nyt sitä mieltä että Mio voisi hyvin ruveta taas nukkumaan yönsä läpi. Hieman häiritsevää että hän on taas ruvennu heräilemään 3-4 kertaa yössä, vaikka tuon Kenian matkan jälkeen hehkutinkin sitä miten hienosti Mio nukkui 10-12h putkeen, ja sitä iloa kesti noin kuukauden.
Jos jollain siis on jotain hyviä vinkkejä unikouluun niin antaa kuulua. Kaikki vinkit ja neuvot otetaan vastaan (paitsi ne neuvot jossa kehotetaan äitiä mukautumaan kohta vuoden ikäisen lapsen rytmien mukaan - i dont think so! (varsinkin kun me kerran ollaan jo todettu että Mio voi itse parhaiten nukkuessaan pitkät yöunet)) 





Tänään postissa tuli tälläinen ihana satukirja. Alfons Åberg! Ehdottomasti yksi mun suosikki saduista omasta lapsuudestani ja mä oon vähän rakastunut myös tuohon nimeen Alfons :) Yksi nimivaihtoehdoista kun Mioa pähkäiltiin niin oli tuo Alfons. 

6 kommenttia:

  1. Mun entisen naapurin äiti piti tyttärensä lapselle unikoulua yhen viikonlopun ajan, jonka jälkeen yöheräilyt loppu ku seinään (tätä ennen heräsin öisin pari kertaa viikossa lapsen itkuun). Mummi oli vaan antanu lapsen huutaa muutaman yön, eikä ollu huomioinut heräämistä mitenkään. Niillä näytti ainakin tuo toimineen..
    Salla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mä muistan kun kerroit! Ite oon ajatellu jotain vastaavaa, mutta jos on keskustelupalstoihin uskomista niin se on RAAKAA JA VÄÄRIN + että se aiheuttaa lapselle jotain psyykkisiä traumoja. Puhumattakaan siitä kuinka itsekästä tälläinen toimita on. Miksi tehdä lapsia jos ei voi mennä lasten pillien mukaan? Hohhojaa. Ei mulla ainakaan (?) ole mitään traumoja, ihan hyvä musta on tullu vaikka meidän iskä piti mulle kans huudatustunikoulua joskus aikoinaan. Äiti nukkui sohvalla ja päästi ehkä kyyneleen tai toisen, mutta saipahan ainakin nukuttua sen jälkeen. Ja tosiaan, voin vakuuttaa että mä olen voinut ihan hyvin sen jälkeen...

      Poista
  2. Nalan dagis kaverin nimi on alfons ja sillä on ihana pitempi tukka jossa alhaalla kiharaa, tosi söpö poika ja nimi !;) yli puhuminen alkakoon vai kuinka se meni ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana :) se on kyllä aivan ihana nimi. Siitä sai aika kivoja lyhenteita kans väännettyä. Afl, alfi, Fo, Al jne :)

      Poista
  3. Toi unikoulu on pikkasen ristiriitanen juttu. Koska sitä tietää et lapsi ei esim näe painajaista ja itke sen takia et se pelkää?? Olis hirveetä että pelokkaan lapsen jättäis yksin huutamaan. Toisaalta on ensiarvosen tärkeetä että äidit ja isät saa kunnon yöunet (ja myös kahdenkeskistä aikaa) jotta ne jaksaa taas päivällä olla lapsen kanssa. Yöthän on nukkumista varten.
    Miten löytää se sopiva keskitie. Ehkä mä valitsisin sen tavan jossa 10min huutamisen jälkeen mennään huoneeseen ja laitetaan kädet lapsen päälle jotta se tietää että se ei oo yksin mutta lasta ei siis nosteta pois sängystä. Olisko se pehmeempi tapa? toisaalta jotkut lapset ehkä raivostuis siitä vaan enemmän...? tää on aika dilemma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän mitä tarkotat, mutta mä kyllä kuulen Mion itkun laadusta että onko hätä vai onko se vaan sellaista unen etsimistä. Joskus se itku on heti alusta sellasta kirkumista, ja sillon mä kyllä juoksen paikalle, luulen että jokainen (järjen omaava) äiti osaa erottaa nämä kaksi itkua..

      Meillä ei onnistu se että käy näyttäytymässä, vaan siitä se itku sitten yltyy paniikiksi jos ei siis ota syliin.

      Poista