23. elokuuta 2011

Rokotuksia ja Kummeilua

Mä leivoin tänään aamulla vihannes piiraan sillä Saara-hatijakummi oli tulossa käymään illalla, ja meillä on Saaran kanssa yleensä tapana herkutella... Unohdin tietenkin ottaa kuvan, sori...Mutta voin kertoa että hyvää oli. Jälkkäriks meillä oli Saaran ostama Frödingen Mud Cake <3 Mio seurusteli kanssamme koko ruokailun ajan.


Tänään mä sain A ja B-Hebatiitti rokte vahvistuksen, joka on nyt voimassa loppuelämän! Kiitos ja kumarrus HOASille jonka työsuhde etuihin kuuluu tälläset hommelit! Mio sai suuret huomion osoitukset hoitajalta joka mua pisti, ja hän olisi melkein voinut syödä tämän nappisilmän!
Sain myös reseptit malaria lääkkeelle sekä abtibiootit matkaa varten, eli olemme melkein valmiita lähtöön!
Lääkäri ei ollut huolissaan Mion matkustamisesta, sanoi vaan että kunnon hyttysverkko matkaan ja eikun menoks. Mio ei saa mitään lääkitystä, mutta rintamaidon kautta saa jonkinverran suojaa. Itse en kovinkaan huolissani ole, ite aina matkustellu paljon ilman ongelmia, ja monet kaverit ovat olleen Keniassa pienten lasten kanssa, joten ei pitäisi suurta vaaraa olla kunhan vaan on järki matkassa.


Lääkärin jälkeen käytiin HOASilla tapaamassa vanhaa työväkeä ja kohtasimme kysymysten tulvan. Joku kysyi että onko rankkaa kun on lapsi ja että harmittaako kun ei pääse samalla tavalla enää liikkumaan kun ennen. Vastasin että ei ollenkaan, ja ei tarvinnu edes valehdella. En oo kertaakaan ajatellu että ompa hankalaa, tai edes miettiny et miten olis helpompaa ilman lasta. Se on niin itsestäänselvyys että Mio kuuluu mun elämään nyt ja aina! Tietenkin on helppo sanoa tässä vaiheessa kun ei oo kohdannu mitään vaikeuksia, mutta paljon on omasta asenteesta kiinni että ottaako sen taakkana. Ja joo, tiedän että se on eri asia jos on koliikki vauva, se on varmasti kamalaa ja sillon tilanne on tietenkin toinen. Kysykää multa tuota samaa asiaa 15 vuoden päästä niin vastaus saattaa olla eri :D ehkä tää Mion enkelimäisyys kostautuu sitten teini iässä, who knows!


HOASilta tultiin kotia hakemaan Leoa ja lähdettiin ulos Saaran ja Mion kanssa. Koirapuistossa kohtasimme Spanieleiden tulvan! Niitä oli varmaan yhteensä joku 15! Leo on ruvennu osottamaan melkoa vahvaa sujelus-viettiä (tai mikä se nyt onkaan nimeltään) Mioa kohtaan. Aina kun toinen uroskoira tuli lähemmäs Mioa joka oli mun sylissä niin Leo tuli väliin ja alko murisemaan. Aika huvittavaa.


Ymmärtääkseni aika moni lukee jo tätä Blogia(?)! Kaikki kommentoi muuta kautta näitä tekstejä, mutta ei täältä. Kommentoitua saa klikkaamalla "X kommenttia" ja sieltä vaan kirjoittamaan ja valitse "kommentti nimellä" ja "nimetön". TÄMÄ EI OLE PAKOLLISTA :D mutta kun kaikki kyselee että miten voi kommentoida niin minähän kerron!


Päivän Kuvapino:

Hoas-Väki

Mio Keskipisteenä

Haltijakummi - Saara

Vaipanvaihtoa

Mio

nyrkkeilyhanskat

Vahtikoiramme Leo


Kuka ei kuulu joukkoon?




Sötnosast!
Mio Nyt

Mio Ennen

2 kommenttia:

  1. ja oli heti kerrassaan kiva päivä. ihana mio kummapoika!

    t:haltijakumma

    VastaaPoista