15. joulukuuta 2011

Ei menny niinku strömsössä

Tänään palattiin meidän painajais-perhe lomalta. Ensinnäkin niin mun odotukset oli AIVAN liian korkealla. Heti kun astuttiin laivaan niin alkoi armoton pahoinvointi. Maattiin sängyssä ja oltiin vaan hiljaa koska oli niin huono olo. Raahauduttiin syömään buffettiin ja se oli ihan ok, paitsi että oli niin paha olla että ei oikein pystyny nauttimaan ruuasta. Reggie oksensi koko yön. Nukuttiin noin 3h.

Shoppailu oli kivaa, mutta aikaa olis saanu olla enemmän. Pakko mainita että mielestäni ruotsalaisilla äideillä on hienompi tyyli kuin keskiverto suomalaisella. Ajattelen myös että sielä oltiin hyvin hyvin ystävällisiä, verrattuna suomalaisiin esim. asiakaspalvelussa. Tulee hyvä mieli käydä paikassa jossa ihmiset on suurimmaksi hyväntuulisia ja niin mukavia. Meillä taitaa olla jotain opittavaa naapureiltamme...Mio oli mukana hengessä koko matkan, paitsi ihan lopusta hän hieman tylsistyi ja päätti huutaa rattaissa.

Takastullessa me otettiin pahoinvointi lääkettä ja se auttoi ainakin mua. Reggie oli taas tosi huonossa kunnossa ja makas vaan koko illan, yön ja aamun sängyssä. Mulle nousi kuume joskus 12 maissa yöllä ja oletan että kyseessä on taas rintatulehdus. Mio oli kyllä ainut joka nautti matkasta täysin siemauksin, ja nukkui paremmin kun yleensä, varmaan sellanen sopiva keinuva tollaselle pienelle.

Kaikenkaikkiaan sellanen aika huono olo vieläkin. Huone pyörii ja oon ihan epätasapainossa. 

Nyt tuntuu hyvältä olla kotona, oon vaan ottanu iisisti tänään, pesty pyykkiä ja Reggie laitto ruokaa. 

Mamma, var e gurkan?



Aamupalaa ja Aamupahoinvointia saman pöydän äärellä


ei niin tyylikäs suomalainen turisti. pitää ruveta panostamaan



Mio oppi laivalla liikkumaan eteenpäin aika rutkasti, koska kun tultiin kotia ja laitoin sen lattialle niin se lähti liikkeelle ja nopeasti. Meni n.30sec ja ihmettelin että missä se oli niin se löyty suihkusta, Mio oli löytäny meidän shampoo purkit. Tästä se lähtee. Huomaa vaarallinen partaterä kuvassa.

Ainut turvallinen paikka, kaltereitten takana.

12. joulukuuta 2011

Shopping time






Me lähetään tänään Tukholmaan mini lomalle. Mua jännittää niin kovaa että voin pahoin. Mun maha on aivan sekasin. Mikä ihmeen hermoheikko musta on tullut? Se on Tukholma! Mutta toisaalta me ollaan menossa Keniaan sunnuntaina joten ehkä tämä jännitys on myös sitä. Ehkä. 

Me ei tosiaan vietetä Reggien kanssa Joulua yhdessä tänä vuonna joten ajateltiin että (tai siis minä ajattelin) voitais tehdä yhteinen päiväretki. Kiva kiva. 

kuva on arkistosta, mun ihana kirpparilöytö 2€

10. joulukuuta 2011

Edistyksellistä!

Pakko tehdä tällänen väli-postaus! Mutta Miolla on nyt yhtäkkiä joku ihmeen kiire edistyä hirveesti ja nyt se sitten meni istuma asentoon ihan itse :) Rakas Mioni. 


Se istui noin about 5min kunnes iski epätoivo että miten tästä pe*kel* pääsee pois. Mamma auttoi...

Mio nukahti, Reggie lähti kattomaan jalkapalloa ja mä istun meidän muhkealla sohvalla, syön suklaata ja katson jotain epämääräistä telkkarista. Ihana Lauantai. Aah.



Mio 6kk nousi seisomaan


Mion uusi tukka.


Jotain uskomatonta tapahtui eilen. Mä tulin myöhään töistä ja chillattiin tässä kotona perheen kesken. Meillä oli jotain tavaroita olohuoneen pöydällä ja Mio innostu niistä. Se kurottautu kädellään niitä kohti, otti pöydän reunasta kiinni ja veti ittensä seisomaan!! Se seiso siinä pöydän vieressä varmaan 30sec ja sit se kaatui (onneks matolle). Me vaan tujotettiin toisiamme Reggien kans ja lamaannuttiin, ei saatu edes kuvaa tästä suuresta tapahtumasta koska me oltiin ihan lumoutuneita. 


6. joulukuuta 2011

Itsenäisyyspäivä!











morr


Last day of The Hair










Ollut pieni breikki tässä bloggauksessa, sillä oikea elämä on ollut hieman kiireinen :) Jenna, Sos ja Eliud oli täälä ke-to ennenku ne lähti Keniaan. Olin niiiin odottanu niitten tulemista tänne, ja sit oli vähän pettymys kun ne oli niin väsyneitä ettei hirveesti tehty mitään. Ehkä toiste.

Äiti ja isi tuli perjantaina tänne ja oli koko viikonlopun ja lähti vasta tänään, tiistaina. Niin kiva kerranki kun on kunnolla aikaa nähdä niitä ja viettää aikaa. Yleensä viikonloppu on niin lyhyt että ei ehdi edes vaihtaa kuulumisia. Mä olin perjantaina ja lauantaina töissä, ja Reggie, äiti ja isi oli lapsenvahteina. Mun asiakkaina oli mm Paavo Lipponen :) hah!

Nyt voin "julkistaa" tän asian tännekkin: Me lähdetään sittenkin Keniaan Mion kanssa. Mä rupean olemaan melko hysteerinen ja oon aikalailla pakannu laukun jo! Niiiiiin ihanaa!!! Me lähetään vasta 2 viikon päästä, mutta haluan pakata ajoissa, että ehdin purkaa ja pakata sen uudelleen vielä monesti :) Musta on tullut tällänen ihminen jonka pitää aina tehdä kaikki hyvissä ajoissa, ettei vahingossakaan mee viime hetkeen oman isäni ansiosta joka on hyvin läheinen kellonsa kanssa. Tekee kaiken aina etukäteen. Hyvä niin! Tää piirre mussa on hyvä tasapaino meidän parisuhteessa Reggien kanssa, joka ei niinkään välitä minuuttiaikataulusta.

Miosta on tullut oikea vesihirmu. Kun sen laittaa ammeeseen niin se rupeaa hakkaamaan vettä ympärilleen ja nauraa :)

Tänään toivotamme Suomelle hyvää itsenäisyyspäivää!

27. marraskuuta 2011

Kirppari-sunnuntai

Herättiin epäinhimillisen aikasin tänään klo 8 ja mentiin kirpparille. Mio sai maistaa päärynä sosetta, Lydian suosituksesta. Se söi sitä tosi hienosti. Olin yllättyny. Tänään satanu koko päivän, eli me ollaan linnottauduttu sisälle. Eilen kyllä kaivoin mun Maailmanloppu-kengät kaapista, mutta mun varusteet on silti heiman amatöörimaiset. Nyt katotaan Wall-E leffa.


PPPRRIIIIIIIIIII (Mio Kiljuu)

Mikali ja Lydia oli aamulla käymässä meillä.





So true.

Sadetakki ensi kesäksi. 2€

26. marraskuuta 2011

Uuniperuna

Eilen oli postaustauko. Olin töissä. Hyvin meni mutta tosi rankkaa. Olin unohtanu kuinka paljon 4h seisominen ja kävely tuntuukaan jaloissa. Mietin että entäs sitten kun on 8-10h työvuoroja. Karelin mukaan mä totun tähän. Toivoa sopii. Mutta siis oli tosi kivaa, ja hovimestari oli ihan huippu. Olin kans unohtanu kuinka hauskaa on tarjoilla humalaisille ihmisille, ja ei, tämä ei ole sarkasmia. Se on oikeesti hauskaa :)

Reggie tosiaan lähti sinne tanskaan eilen joten otan kaiken taas irti ja laitan suomalaista ruokaa. Ostin uuniperunoita, katkarapua, kermaviilia, graavilohta ja patonkia. Mun lempparia. Hyvä seura vaan puuttuu. Onneks on Mio. 

Me oltiin äsken koirapuistossa ja Kristiina piteli Mioa hetken ja totes että melko painava poika. Itehän sitä ei huomaan kun sitä on kanniskellu siitä neljästä kilost eteenpäin jokapäivä. Nyt just en tiedä että paljonko Mio painaa, mutta tiistaina meillä on neuvola joten sekin mysteeri ratkeaa. Mio saa taas rokotuksia ja sanoin Reggielle että se saa viedä sen neuvolaan, koska mun neulakammo ei rajoitu pelkästään itseeni. Lastanikaan ei saa neuloilla pistää. Parempi etten mee huoneeseen mukaan. En usko että panikoiva äiti on paras signaali mitä lapselle voin lähettää rokotustilanteessa.







Kaikki karvat ei mahtunu kuvaan


Päivän "kohokohta"



24. marraskuuta 2011

I got the JoB!!

Aamupala leivät <3


Like father like son.

Pallo

Mio makas ton pöydän vieressä varmaan 30min ja piteli kiinni tosta jalasta

Pelastus

Pelastus nro 2.



Mion tosi-ystävä Karel



Lisää kuvateksti
Leipurin poika Karel teki meille tänään upeat jälkkarit omenasta, vohvelista ja jätskistä

Rakas käsi
Mä oon niiiiin väsyny! Eli yritän pitää lyhyenä tän kirjotelman. (En oikeesti ees tiedä et miks oon näin väsyny, en oo tehny mitään ihmeellistä tänään.)
Olin tänään siellä haastattelussa ja aloitan työt huomenna. Oon niin innoissani ja niiiiin jännittyny! Mitä jos en osaa puhua ihmisille enää???! :D
 Mio suostui syömään tuttipullosta tuota korviketta, joten huomenna kun mä olen töissä pojat voivat turvautua pulloon mikäli homma menee ihan läskiks. Tuo jonkinlaista lohtua se että niillä on B suunnitelma jos Miolle tulee karjuva nälkä. Tiedän että pulloa ei kannata "esitellä" pojalle enää tässä vaiheessa mutta nyt on vähän pakko kun mikään kiinteä ei mene pojalla huulten ohitse ja lasista se ei suostu juomaan. Nokkista Mio ei ymmärrä joten vähän pattitilanne. Ja mä haluan kuitenkin tehdä töitä. Toisaalta hyvin Mio pärjää ilman ruokaa 5h putkeen. Eilen kokeiltiin illalla ja se meni ihan hyvin, ja sama juttu tänään. Tahtoisin tehdä pitempiä vuoroja jossain vaiheessa joten siksi tämä on melkoisen tärkeää. Tuosta työstä voisin mainita sen verran että se on extra palvelu duuni, eli saan tehdä niin paljon tai vähän töitä kun huvittaa.
Nyt loppuu tarinointi. Mä meen koisimaan. Tai jotain.